Moottorikelkkailu Suomessa ja ulkomailla

Suomessa moottorikelkkailu on mahdollista kenelle tahansa vain hyvän ja hyvin merkityn reitistön sekä etenkin pohjoisessa lukuisten moottorikelkkavuokraamoiden avulla. Moottorikelkkailu onkin etenkin Lapin lomakohteissa merkittävä työllistäjä ja tulonlähde, ja myös yksi vetonauloista turisteille. Jokaisessa lomakohteessa löytyy varmasti useampikin hyvä kelkkavuokraamo, tosin hinnoissa tuntuu olevan päällä melko suolainen lapinlisä. Aivan Pohjois-Suomessa ja Lapin käsivarren tuntumassa moottorikelkka on myös arkinen ja monissa paikoissa kätevin kulkuväline pitkällä talvikaudella lumisissa maisemissa.

Suomessa, ja tässä tarkoitetaan siis erityisesti pohjoisempaa Suomea jossa talvet ovat lumisia, on laaja ja hyvin hoidettu sekä merkitty ja kartoitettu moottorikelkkareitistö, aivan kuin oma tieverkosto. Virallisia kelkkailureittejä on Suomen Lapissa noin 3 000 kilometrin verran, ja kelkkailu-uria, joihin tulee hankkia uralupa, on noin 5 000 kilometriä. Pohjois-Pohjanmaalla reittejä on noin 450 kilometrin verran ja uria 1 000 kilometriä, Pohjois-Savossa vastaavasti 390 km ja 800 km sekä Pohjois-Karjalassa uria noin 1500 kilometrin verran. Tätä eteläisemmässäkin Suomessa on moottorikelkkareittejä ja uria, mutta ne saattavat olla heikon lumitilanteen vuoksi suljettuja osan ajokaudesta. Raja tuntuu kulkevan jotakuinkin Oulun ja Kuopion tienoilla ja sen yläpuolella lienee lähes joka talvi.

Keski-Euroopassa tilanne ei ole yhtä hyvä kuin meillä Suomessa, sillä siellä moottorikelkka on ainoastaan metsä- ja maatalouden sekä hiihtokeskusten työssä liikkumiseen tarkoitettu ajopeli, jonka käyttö on rajoitettua. Jos muilla on menohaluja, tulee suunnata talvimatkalle vaikkapa Suomeen tai Skandinaviaan päästäkseen kelkkailemaan hyville reitistöille.

Varusteet ja historiaa

Moottorikelkkailuun tarvitsee kuljettajalla olla vähintäänkin T-ajokortti. Usein kelkan kyytiin mahtuu kuljettajan lisäksi ainakin yksi henkilö. Maastoreiteillä suurin sallittu kelkan nopeus on 60 kilometriä tunnissa, taajamissa, kylissä ja vaarallisissa paikoissa 30 kilometriä tunnissa. Kypärän käyttö on pakollista, ja yleistä varovaisuutta tulee noudattaa. Samoin muun liikenteen kanssa yhteneväiset promillerajat tulee muistaa.

Moottorikelkka on kehitelty jo satakunta vuotta sitten, ja patentti sille on hankittu 1927, mutta varsinaiseksi kaupalliseksi tuotteeksi se tuli vasta 1950-luvulla, jolloin kelkkoja alettiin valmistaa sarjavalmisteisesti. Ensimmäinen tehdasvalmistaja oli Polaris, joka on edelleen yksi tunnetuimmista moottorikelkkavalmistajista. Vuonna 1959 Bombardier toi markkinoille kevyen avomallisen Ski Doo -moottorikelkan, ja sen menekin myötä myös muuta valmistajat innostuivat kehittämään tuotetta tämän mallin mukaisesti. Ensimmäinen suomalainen kelkkamerkki oli Metaxon Lumikko-kelkallaan.

Moottorikelkkailun huippuvuodet olivat 1970 -luvulla, mutta energiakriisin myötä suosio hiipui kunnes alkoi jälleen nousta 1980-luvun lopulla. Vuosituhannen vaihteessa valmistajia oli enää kymmenkunta, ja vuosittainen uusien moottorikelkkojen myynti on tällä hetkellä parinsadantuhannen kappaleen tietämillä.

Nykyisin ympäristöystävällinen meininki

2000-luvulla kelkkoja on kehitelty yhä enemmän ympäristöystävällisempään ja energiapihimpään suuntaan, ja yhä useampi uusi kelkka onkin varustettu nelitahtisella moottorilla, jossa kulutus on huomattavasti vanhoja kelkkoja pienempi. Kelkkojen kehittyessä on niiden käyttö työkoneina yleistynyt esimerkiksi sähköyhtiöissä, joissa kelkoilla päästään hankaliinkin paikkoihin, jotka ovat kaukana yleisestä tiestä tai sankan metsän ja lumikinosten keskellä. Myös nykyajan poromiehet kulkevat moottorikelkoilla.

Tämän päivän moottorikelkkavalmistajia on edelleen Polaris Indrusties, jonka kelkkamalli on Polaris. Polaristen valmistus on aloitettu jo vuonna 1955 Minnesotassa, Yhdysvalloissa, ja siellä sijaitsee edelleen yrityksen tehdas.

Arctic Cat on niin ikään yhdysvaltalainen yritys, jonka kelkkoja on myös valmistettu jo 1950-luvulta lähtien. Yritys kävi jo konkurssissakin 1980-luvun energiakriisin seurauksena, mutta aloitti toimintansa uudelleen parin vuoden tauon jälkeen.

Suomalaisen moottorikelkkatehtaan Lynx-kelkat valmistetaan Rovaniemellä, ja niiden voimanlähteinä hyrräävät italialaisen Rotaxin moottorit. Aluksi kelkkoja valmistettiin kotimaisessa omistuksessa yrityksessä Kurikassa 1960-luvun lopussa, mutta sitten niiden valmistus siirrettiin Rovaniemelle.

Monien omistajanvaihdosten jälkeen yritys on nykyään osa kanadalaista Bombardier-konsernia, joka valmistaa myös Ski Doo -kelkkoja. Useita eri ajoneuvoja valmistava kanadalainen Bombardier-konserni, ja siinä nykyiseltä nimeltään BRP Finland Oy valmistaa Lynx-kelkkojen lisäksi Ski Doo -merkkisiä kelkkoja. Myös Yamaha Corporation valmistaa lukuisten muiden tuotteidensa lisäksi moottorikelkkoja.